Pianojen ja flyygeleiden hoito seurakunnissa

Suurin syy pianon vireen muuttumiseen on kosteusolojen vaihtelu. Suomen olosuhteissa säät muuttuvat huomattavan paljon toimintavuoden aikana, ja tästä syystä viritysten ajankohdat kannattaa suunnitella niin että vire on parhaimmillaan toiminnan kannalta tärkeinä aikoina.

Seurakunnassa on syytä olla määritelty yhteyshenkilö, joka vastaa soittimien kunnosta ja yhteydenpidosta virittäjän kanssa. Tämä voi olla kanttori, tai vaikkapa musiikkisihteeri. Soittimien eliniän kannalta vuosi on lyhyt aika, joten kannattaa käyttää yhtä, hyväksi havaittua virittäjää vuodesta toiseen, jolloin tämä tuntee soittimet ja niiden käyttäytymisen hyvin, ja voi suunnitella soittimien hoitoa pitkällä tähtäimellä yhdessä yhteyshenkilön kanssa.

Viritysten ajankohtaa suunniteltaessa on soittimien käyttötarkoitus tärkeää ottaa huomioon. Esimerkiksi konserttisoittimet, tai koko ajan tärkeässä käytössä olevat soittimet (esim. kappeli jossa ei ole urkuja, vaan pelkkä piano) on syytä pitää jatkuvasti hyvässä kunnossa. Noin kolmisen virityskertaa vuodessa voi olla sopiva määrä pianolle jota käytetään jatkuvasti, esim. kuorojen harjoitustiloissa ja seurakuntasalissa. Kerho- ja nuorisotilan tapaisissa paikoissa voidaan ajatella että viritykset tehtäisiin esimerkiksi aina toimintakauden alkaessa, eli syksyllä ja alkuvuodesta. Näistä asioista on kuitenkin hyvä keskustella virittäjän kanssa, jotta soittimien yksilölliset ominaisuudet ja tilojen erilaiset kosteusolosuhteet voidaan huomioida.

On hyvä sopia viritykset kerralla etukäteen niin pitkälle kuin mahdollista – esimerkiksi ensimmäisen adventin ja Kauneimpien Joululaulujen lähestyessä voi olla jo myöhäistä soittaa virittäjälle, jonka kalenteri täyttyy juuri niinä aikoina kovaa vauhtia.

Konsertteihin soitin olisi syytä virittää joka kerta erikseen. Mikäli ulkopuoliset järjestävät toimintaa, on tärkeää ajoissa sopia järjestävätkö he itse virittäjän konserttiin, levytykseen tai vastaavaan tilaisuuteen, vai hoitaako seurakunta asian. Konsertoija saattaa olettaa että soitin on ”ilman muuta” vireessä, ja näinhän ei ole, ellei viritystä erikseen tilata tapahtumaa varten.

Kun on selvitetty kunkin soittimen viritystarve vuodessa, ja ne vuodenajat milloin viritykset tehdään, voi talon tavat tuntevan virittäjän kanssa myös sopia että hän varaa itsenäisesti viritysajat. Tällöin on tärkeää informoida virittäjää tärkeistä päivämääristä, jolloin hän voi suunnitella viritykset mahdollisimman järkeviin aikoihin tapahtumat huomioon ottaen.

Ammattitaitoinen virittäjä pitää seurakunnan ajan tasalla siitä, missä kunnossa soittimet ovat ja informoi huoltotarpeesta. Soittomäärästä ja huoltohistoriasta riippuen soittimet kaipaavat ajoittain perushuoltoa, jossa soittimen kunto ja säädöt käydään perusteellisesti läpi. Tämän lisäksi soittimet kaipaavat jatkuvaa kunnon ylläpitoa, jotta ne pysyisivät hyvässä soittokunnossa ja myös säilyttäisivät arvonsa paremmin.

Ylläpidon puutteessa soittimien kunto rapistuu nopeasti, ja edessä ovat isot peruskorjaukset jo ennen aikojaan. Myös toiminnan kannalta on tärkeää että soittimet ovat parhaassa mahdollisessa kunnossa koko ajan. Etenkin flyygeleissä säätöjen vaikutus kosketukseen on valtava.

Ammattitaitoinen pianonvirittäjä pystyy kertomaan, milloin pärjätään vielä koneistoa huoltamalla, ja milloin on syytä ryhtyä vaihtamaan vanhoja, kuluneita osia uusiin. Isoja peruskorjauksiakin on toisinaan tarpeen tehdä. Moni soitin on saanut uuden elämän kun halkeilleet kaikupohjat ja kielisillat on korjattu, kielitys uusittu ja kuluneet koneiston osat vaihdettu uusiin.