Usein kysytyt kysymykset

  • Onko 10-vuotias soitin jo ihan loppu?

Mikäli soitinta pidetään kunnossa, viritetään ja huolletaan säännöllisesti, se voi olla hyvässä soittokunnossa kymmeniä vuosia, jopa satakin vuotta. Kuluvia osia voidaan vaihtaa ja peruskorjauksella soittimen runkokin saadaan taas ehjäksi ja soivaksi. Kymmenen vuotta vanha soitin on itse asiassa oikein hyvän ikäinen.

  • Pitääkö virittäjällä olla absoluuttinen sävelkorva?

Piano viritetään tasavireisen viritysjärjestelmän mukaan soittimen rakenteesta johtuvista syistä. Lähtökohta virityskorkeudelle on sovittu a1, jonka saa ääniraudasta tai mittarista. Vastaus siis on ei.

  • Teetkö virityksen ihan korvalla, eikö kannattaisi käyttää mittaria?

Jokainen piano on erilainen, siispä jokainen virityskin on väistämättä erilainen ollakseen sopiva juuri kyseiseen soittimeen. Mittari on kätevä ääniraudan korvike, mutta korva erottaa, mikä on kaunista ja soivaa, ja sopii siis viritystyöhön parhaiten.

  • Kaikki virittäjät ovat varmaan hyviä soittamaan pianoa?

Jotkut ovatkin, mutta se ei ole mikään edellytys. Useimmat kyllä harrastavat musiikkia ja soittavat tai laulavat, mutta oma instrumentti ei useinkaan ole piano.

  • Oletko opiskellut Sibelius-Akatemiassa?

Vastaus on ei. Pianonvirittäjiä peruskoulutetaan Helsingin Konservatoriossa. Aiemmin virittäjät saivat oppinsa pianotehtailla. Tämä on ennemminkin käsityöammatti kuin musiikkiammatti.

  • Osaatko myös korjata pianon vikoja, vai pitääkö kutsua pianonkorjaaja?

Pikkuviat on helppo korjata heti virityksen yhteydessä. Pianonvirittäjän ammattiin kuuluvat myös pianon huoltaminen ja korjaaminen tarpeen vaatiessa. Isommat peruskorjaukset vaativat kunnon verstasolosuhteita, jolloin virittäjä osaa suositella luotettavaa korjaamoa.

  • Miksi tuttavan tuttava virittää halvemmalla?

Ammatinharjoittajan täytyy saada työstään toimeentulo, toisin kuin silloin tällöin virittelevän harrastelijan. Toisaalta pianonvirittäminen on käsityötä, jossa kokemus ja rutiini ovat ensiarvoisen tärkeitä – ja tässä suhteessa ammattilainen on omaa luokkaansa.

  • Mitä teet oikeasti työksesi?

Suurin osa yhdistyksen jäsenistä tekee virittämistä päätyönään. Ammattilaisille se ei ole harrastus. Käsityöammatin ylläpito edellyttää jatkuvaa harjoittelemista.

  • Tuleeko siitä vielä pianoa?

Virittäjä mielellään kertoo asiakkaalle, missä kunnossa soitin on, etenkin jos siinä on suurempia vikoja. Useimmiten soitin on mahdollista saada hyvään kuntoon, mikäli siihen halutaan satsata.

  • Miten kauan virittämisessä menee aikaa?

Pianon kunnosta riippuen virittämiseen voi mennä esimerkiksi 1-3 tuntia.

  • Mitä viritys maksaa?

Kilpailulainsäädännönkin takia virittäjillä ei ole yhtenäisiä taksoja, joten hinnat vaihtelevat. Varsinaisen normaalin virityksen hinnan päälle tulevat lisäksi matkakulut ja arvonlisävero. Lisäksi viritystason nostosta ja huolto- ja korjaustöistä veloitetaan erikseen.

  • Kuinka usein piano pitää virittää?

Jos on tarkoitus että piano on vireessä, kannattaa virittää ainakin kerran vuodessa.